Merten salaisuudet 1977 nro: 38

 
/ /
KANSIKUVA

Kalojen parvenmuodostus ja parven järjestyksen säilyminen perustuu lähinnä kahteen aistiin, näköön ja kylkiviivaan. Näkö on tärkeä parven koossapysymisen säätelijä kirkkaissa vesissä, mutta sameassa vedessä uivat parvikalat turvautuvat ilmeisesti enemmän kylkiviivaansa kuin näköönsä. Vaikka näkyvyys olisikin huono, parven kalat voivat kylkiviivansa avulla pysytellä juuri sopivan matkan päässä toisistaan.
Etukannen kuva
 
Hämähäkkimäinen rapu

Suurin pyydystetty rapu oli raajat ojennettuna pituudeltaan lähes 3,75 metriä. Kyseessä oli jättiläistaskurapu, Macrocheira kaempferi. Sen leveys oli kuitenkin alle 40 senttiä ja paino noin 20 kiloa, mikä hyvin selittää tästä kolmiorapujen äyriäisryhmästä joskus käytetyn nimityksen »merihämähäkit». Australian etelärannikolla elävä Leptomithrax spinulosus saattaa kasvaa 75 sentin pituiseksi ja olla leveydeltään vain 15 senttiä.

Monet kolmiorapuihin kuuluvat lajit ovat kuitenkin varsin pieniä. Tällainen on esimerkiksi Euroopan rannikkojen kallioilla ja levärykelmillä yleinen kummitusrapu, Macropodis rostrata, jolla on pitkä otsapiikki ja jonka selkäkilpi on vain sentin levyinen.

Pitkine, karvaisine jalkoineen nämä ravut ovat aivan hämähäkin näköisiä. Ensimmäinen neljästä kävelyraajaparista on kolme kertaa niin pitkä kuin ruumis. Sakset sen sijaan ovat lyhyehköt ja koiraalla melko tanakat. Kolmionmuotoinen ruumis suippenee eräänlaiseksi silmien välissä sijaitsevaksi piikiksi. Tämä kaksihaarainen otsapiikki on tyypillinen koko ryhmälle.

Selkäkilvessä eri lajeilla on lisäksi joko piikkejä tai kyhmyjä. Pyrstö, joka taipuu eturuumiin alle kuten muillakin ravuilla, on kuusi- tai seitsenosainen.

Eurooppalaisista lajeista suurin ja tunnetuin on nimeltään hämähäkkirapu (Maia squinado). Sen voi tavata rannalta laskuveden aikana, mutta yleensä se elää noin 30—200 metrin syvyydessä. Joinakin vuosina laji saattaa olla tavattoman runsaslukuinen, jolloin se tuottaa suuria vahinkoja kalastajille täyttämällä hummereille asetetut merrat. Vaikka selkäkilven läpimitta voi olla peräti 20 senttiä, tätä lajia ei kuitenkaan pyydetä kaupallisiin tarkoituksiin, koska sen suhteellisen pienikokoisissa saksissa ja hentoisissa raajoissa on vain vähän lihaa. Ruumis on väriltään punertava, ja siinä on vaalean punaisia, ruskeita tai keltaisia läikkiä. Koko selkäkilpi on vankkojen piikkien peitossa. Kilven molemmilla reunoilla piikkejä on kuusi.

Kun kolmiorapu käännetään selälleen, se taittaa jalkansa kokoon puolustusrefleksinä.
Hamahakki rapu
 
©2016 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
ylös